Varma kevään merkki on se kun havaitset tekeväsi kevätsiivousta ja suhun iskee sisustusinspiraatio.
Sisäinen kelloni on näemmä kellontarkka, sillä kun maaliskuun ensimmäinen koitti, huomasin kotiani siivotessani kiinnittäväni erityistä huomiota nurkkiin ja kodin yksityiskohtiin, jotka normaalisti jäävät minulta siivotessa huomiotta ja huomasin, että siinä samalla iski myös sisustusinspiraatio. Ennen sisustin lähes aina vain valkoisella kun nyt pikkuhiljaa ruskea/beige on hiipinyt kotiini ja sisustuksessa rakastankin tällä hetkellä etenkin vanhaa puuta.
Tykkään tehdä myös itse ja kotoani löytyy paljon mm. virkattuja tekstiileitä kuten mm. matot, peitot, sisustuskorit, rahi jne. Haluan, että koti on lämmin tunnelmallinen pesä, joten esimerkiksi vilttejä ja kynttilöitä ei mielestäni voi olla ikinä liikaa. En ole ehtinyt käymään lankakaupoilla, mutta jämälangoista sain sunnuntaina virkattua istuinpäällisen samalla kun pojan kanssa vietettiin leffailtaa.
Rakastan siivoamista ja haluan, että ympärilläni on tavarat järjestyksessä. Toki lapsiperheessä on päiviä ja joskus myös viikkoja, että järjestys on vain kaunis ajatus, mutta pysyn itsekin parhaimmalla tuulella kun koti on siisti.
Ennen olin hyvin tarkka muunmuassa siitä, että peti pitää olla juuri oikeanlaisesti pedattu ja tyynyt järjestyksessä, mutta nyt innostuin tästä huolettomammasta tyylistä.
Kumpi tyyli susta on parempi?
(Kuva ennen ja jälkeen)
Jokunen vuosi sitten innostuin myös konmarittamisesta, kun luin Marie Kondon; Konmari-iloa säkenöivä järjestys-kirjan sekä katsoin netflixistä sarjan Marie Kondo; kodit järjestykseen.
(Toisaalta sain myös kuulla tästä ja ihmetystä osakseni, kuinka vapaa-ajallani rentoudun katsoen ohjelmaa siivouksesta..😅)
Näistä inspiroituneena olen alkanut kiinnittää huomiota omiin kulutustapoihini sekä ekologisuuteen.
Ennen hankintaa (oli kyseessä sitten vaate, kodin sisustus tai mikä vain), mietin nykyään tarvitsenko jotakin todella ja tuoko hankinta oikeasti iloa vai olenko ostamassa vain ostamisen ilosta.
Nykyään en edes viihdy ostoskeskuksissa.
Voin suositella myös loistavaa Minimalism-dokumenttielokuvaa (löytyy ainakin Netflixistä), jossa kaksi menestynyttä liikemiestä kertovat kuinka materia ei tuonut heille onnea. Dokumentissa haastatellaan ihmisiä, jotka torjuvat amerikkalaisen ihanteen, eivätkä usko tavaroiden tuovan onnea vaan näyttävät, että vähemmän on enemmän.
Tänä kulutushysterian aikakautena monen kannattaisi katsoa ko. ohjelma. Se antaa ajattelemisen aihetta.
En halua itsekään kotiini liikaa tavaraa, sillä haluan vaalia kodin energioita enkä tukkia niitä tavaranpaljoudella. Niinpä käyn säännöllisesti läpi kaikki kaapit ja kierrätän paljon.
Haluan, että kodissani vallitsee hyvät energiat ja on vain tavaroita, jotka tuovat iloa sekä mielihyvää. Näin koti pysyy ympäristönä, jossa ympärillä on vain hyvää energiaa.
Koska sellainen koti on helppo täyttää ilolla ja rakkaudella.
Ja niinhän joku viisas on joskus sanonut, että koti on siellä missä sydän.
Ja vielä viimeinen Netflix vinkki!
The Kindness Diaries; Hyvyys Kantaa-Ohjelmassa Leon Logothetis matkustaa ympäri maailmaa turvautuen ihmisten hyväntahtoisuuteen, jonka hän maksaa takaisin yllättävin, innostavin tavoin.
Ohjelman opetus on juurikin se tärkein, että tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.
Ihanaa ja inspiroivaa maaliskuuta kaikille!
