Maikkarilla on alkanut pyöriä nyt Olet mitä syöt-ohjelma, jossa laitetaan ihmisten ruokailutottumukset sekä liikuntatottumukset uusiksi. Ohjelma on mielestäni erittäin hyvä ja siitä saa varmasti moni katsojakin kipinän alkaa kiinnittämään niihin omiin tottumuksiinsa ja elämäntapoihinsa huomiota ja ohjelman avulla moni voi innostua laittamaan elämäntapansa ruotuun!
Viime jaksossa kuitenkin huomioni kiinnittyi erääseen seikkaan, joka fitness urheilijana ja kahden lapsen äitinä hieman ihmetytti.
Jaksossa Michele Murphy-Kaulanen teki elämäntapamuutoksen ja ohjelman valmentaja Pippa Laukka opasti häntä tässä. Ohjelmassa tuli ilmi aikatauluongelmia liikunnan toteuttamisen kanssa, kun Michele on työssä käyvä äiti ja heidän pienin lapsi on vasta 4-vuotias. Töiden jälkeen Michelen haettua lapsi tarhasta, hänen olisi pitänyt järjestää vielä kolme tuntia aikaa ulkona pyöräilyyn, josta Pippa toivoi Michelelle elämäntapaa ja ihmetteli miksi tämä oli niin vaikeasti toteutettavissa ja miksi valmennettava ei voisi vielä töidensä jälkeen vaivata ihmisiä hoitoavuksi lapselleen tuon kolmen tunnin pyöräilyn ajaksi??
Tässä kohtaa itselläni heräsi kysymys onko valmentajalla omia lapsia? Äitinä ymmärrän Michelleä tässä erittäin hyvin ja tuntuu kohtuuttomalta hakea lapsi ensin tarhasta, mikä on pienelle lapselle muutenkin pitkä aika olla erossa vanhemmasta ja sitten lapselle tulisi pyytää heti hoitaja vielä kolmeksi seuraavaksi tunniksi! Ymmärrän, että ohjelmassa on vain kahdeksan viikkoa aikaa tehdä tulosta, mutta käsittääkseni pääasiallinen tarkoitushan olisi nimenomaan löytää se liikunnan ilo ja tehdä siitä pysyvä elämäntapa vielä ohjelman jälkeenkin. Tämä oli mielestäni nyt hyvä esimerkki mitä tapahtuu kun liikuntaan tottumattomalle määrätään kolmen tunnin kerta-annos liikuntaa, mikä kaatuu jo käytännön mahdottomuuteen; motivaatio hiipuu jo alkumetreillä, liikunnan iloa on vaikea löytää ja kaivattua elämäntapaa on silloin vaikea saavuttaa.
Miksi valmentaja ei ottanut heti alussa huomioon työssäkäyvän lapsiperheen arkea ja suunnitellut liikuntaa sen mukaan? Miksi hän ei rakentanut vaikka lyhyempi kestoista urheilusuoritusta ensin yksin toteutettavaksi ja yhdistänyt siihen liikuntaa yhdessä lasten kanssa? Valmennettavallehan olisi alussa tärkeää saada liikunnassa onnistumisia, jotka motivoi jatkamaan, kun asettaa tavoitteita mitä on vaikea noudattaa, sillä ne puolestaan aiheuttaa varmasti epäonnistumisen tunnetta, eikä taatusti ainakaan lisää motivaatiota!
Korvaani särähti pahasti myös se, kuinka ohjelmassa tuotiin nyt ikävästi esiin kuinka lasten kanssa Ei voi liikkua, mutta minä olen asiasta todella eri mieltä! Lapsen kanssa todellakin voi liikkua! Toki ei tietenkään kolmen tunnin pyöräretkeä ellei lasta istuta tarakalle. Kolmen tunnin pyöräilylenkki työpäivän jälkeen sopisi mielestäni perheettömälle helpommin toteutettavaksi. Valmentajan täytyy kuitenkin aina huomioida toisen elämäntilanne kun lähtee suunnittelemaan valmennusta.
Ohjelmassa Pippa olisi mielestäni voinut hyvin tuoda esiin mitä kaikkea lapsen kanssa voi yhdessä tehdä ja kannustaa valmennettavaa sekä katsojia liikkumaan myös yhdessä lapsen kanssa! Itselleni tulee heti mieleen esimerkkejä:
Paras ja helpoin treeni on kävely/kevyt hölkkä/juoksu ja lapsi iästä riippuen vaunuihin/rattaisiin. Tämä on lähes kaikille sopivaa treeniä, jota voi tehdä milloin vain! Tehostettua treeniä saa kun hankkii itselleen vielä nilkkapainot ja suunnittelee lenkin, jossa on myös ylämäkiä. Välillä voi tehdä askelkyykkyjä ja pysähtyä tekemään puistonpenkille lihastreeniä oman kehon painolla.
Jos lapsi ei viihdy rattaissa, suunnatkaa leikkipuistoon. Kun lapsi leikkii, voi äiti siinä lapsen leikkiessä juosta vaikka puistoa ympäri! Itse ollaan oltu lasten kanssa monesti ainoat koko puistossa, niin on saanut treenata ilman ylimääräisiä katseita kaikessa rauhassa sillä välin kun lapsi leikkii! Mutta olen treenannut myös välittämättä muiden puistossa olijoiden katseista, kukaan ei ole ikinä ainakaan ääneen tullut ihmettelemään jos äiti samalla treenaa!
Asumme Pispalassa ja ollaan jo vuosia käyty 6-vuotiaan poikani kanssa Pispalan Portaissa tekemässä porrastreeniä. Poika toimii aivan loistavana lisäpainona kun nappaan hänet rappusissa reppuselkään!
Kun ollaan luovuttu rattaista, ollaan tehty niin että poikani, joka rakastaa pyöräilyä, ottaa pyörän ja minä sitten hölkkään hänen vierellään, ollaan tehty lenkki siis yhdessä! Välillä saatetaan pysähtyä taas leikkipuistoon, tai käydä Pyynikin näkötornilla ja sillä välin kun poika leikkii, äiti on saattanut tehdä taas esim. punnerruksia, ojentajapunnerruksia, vatsoja ja askelkyykkyjä, tai -hyppyjä supersarjana puistonpenkkiä vasten. Lapsi toimii myös ihan loistavana lisäpainona!
Hyppynarulla voi ottaa lapsen kanssa tavaksi päivittäinen kisa!
Trampoliinilla hyppely on hyvä liikuntamuoto, jota myös lapset rakastaa.
Talviaikaan aina kun sää sallii, lapsi pulkkaan tai kelkkaa ja sitten lisäpainon kanssa lenkille!!
Lapsen kanssa voi todellakin treenata!! Itse yhdistän monesti treenin lapsen leikkiin, lapsi on vain innoissaan kun hänen kansaan tehdään asioita yhdessä ja se on teidän yhteistä aikaa!!
Liikuntakeskuksissa on myös nykyään jäsenille erittäin hyvät lastenhoitopalvelut. Ainakin Elixialla, jossa itsekin ohjaan ryhmäliikuntaa, lastenhoitajat on työhönsä koulutettuja erittäin lapsirakkaita. Siellä järjestetään lapsille myös erilaisia teemapäiviä kuten halloween juhlia, pikkujouluja, askarrellaan joulukortteja, pääsiäiskortteja, on leffailtoja missä lapsille tarjoillaan poppareita jne jne. Sinne on ilo viedä lapsi oman treenin ajaksi kun tietää, että lapsi ihan varmasti viihtyy! Ja lyhyessäkin ajassa saa tehtyä tosi tehokkaan treenin.
Olisin toivonut ohjelmassa enemmän kannustusta etenkin ohjelman äiti-katsojille ja ideoita mitä kaikkea yhdessä voi lapsen kanssa tehdä. Lasten kanssa kun todellakin voi liikkua! Itse en ensimmäisenä suosittelisi viemään lasta päivähoidon jälkeen vielä kolmeksi tunniksi hoitoon, jotta pääsisin itse pyöräilemään. Äidin oma aika on äärimmäisen tärkeää, mutta kolme tuntia työssäkäyvälle äidille on mielestäni hieman kohtuuton. Lasten ollessa pieniä pitää soveltaa ja miettiä liikuntamuotoja, mitkä voi helposti toteuttaa ja yhdistää lapsiarkeen ja mitkä tuntuu kaikista osapuolista hyvältä! Liikuntamuodot voi muuttua sitten lasten kasvaessa ja käytännön helpottaessa. Liikunnan kuuluu ennenkaikkea olla kivaa, kannustavaa, hauskaa ja palkitsevaa! Toivottavasti jokainen löytää liikunnan ilon myös yhdessä lapsen kanssa❤❤❤
