Dieetti alkaa jo tuntua ja painaa, mutta tasan viikon päästä noustaan kisalavalle!! Viimeiset viikot askel on ihan tosissaan painanut ja on saanut välillä tosissaan psyykata itseään porrastreenille ja salille kun voimat on niin lopussa, mutta jos tässä kohtaa olisi virtaa täynnä eikä missään tuntuisi, olisiko sitä sitten antanut kaikkensa? Kyllähän kisadieetillä kroppa viedään ihan sinne äärirajoille, minkä takia en henkilökohtaisesti suosittele kisaamista kaikille. Nämä viimeiset viikot on ne kaikista rankimmat ja välillä on niin kova nälkä, että itkettää. Olenkin aina hieman leikkimielisesti sanonut, että tämä on hullun hommaa, mutta ihan vakavasti ottaen tämä laji ei kaikille sovi. Mutta on kyseessä sitten mikä vain kilpaurheilu, jos siinä tosissaan haluaa menestyä, sen eteen pitää vuodattaa verta, hikeä ja kyyneliä. Rakkaudesta lajiin tätä tehdään ja sitä on vaikea monelle edes selittää kuinka hienoa tämä kuitenkin kaikesta rankkuudesta huolimatta on. Olen jokaisella kisadieetillä oppinut niin lajista kuin itsestänikin todella paljon ja onhan se palkitsevaa kun näkee oman kehityksen. Mielestäni on myös upeaa huomata pystyvänsä vuosi vuodelta saavuttamaan siihen mennessä parhaan kuntonsa. Taistella luonnon lakeja vastaan : )
Kisadieetin yhdistäminen kaikkeen muuhun on joskus haastavaa. Olen kahden lapsen äiti ja minulla on monta projektia menossa samaan aikaan; missikisat, keikkailua ja useampi myöhemmin tänä vuonna julkaistava projekti. Olen nyt myös kevään opiskellut ryhmäliikuntaohjaajaksi, mistä puheen ollen tänään minulla oli ensimmäinen Crosstraining tunti Elixia Onkiniemessä ja olen super innoissani, kun kesän lukujärjestykseen saan omat tunnit!:) Välillä vaatii huolellista suunnittelua ja tarkkaa aikatauluttamista ja välillä tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä kaikkeen, mutta loppujen lopuksi kaikki menee hyvin jo rutiinilla. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos jotain elämässä haluaa, niin sen kyllä saa kun vain tekee sen eteen töitä.
Arkeani pyrin helpottamaan valmistamalla esimerkiksi aina yhdellä kertaa usean päivän dieettiruoat valmiiksi rasioihin jääkaappiin. Teen myös lapsille kerralla isompia määriä ruokaa niin ei tarvitse kokoajan olla keittiössä kokkaamassa. Kaupasta haen aina kerralla enemmän niin ei tarvitse juosta kaupassakaan joka päivä. Olen karsinut myös kaikki ylimääräiset menot kalenterista pois ja olenkin taas ollut siinä kuuluisassa fitnesskuplassa. Onneksi lähipiirini ymmärtää ja tietää, että kisojen jälkeen minulla on taas enemmän aikaa ja energiaa. Läheisten tuki on kisakaudella korvaamaton < 3
Myös äitiyden ja fitness urheilun pystyy yhdistämään. Usein yhdistämme lenkkeilyn sekä lasten ulkoilun. Jake 5v on aina aivan innoissaan kun pyöräilemme Pispalan portaille, jossa nappaan hänet reppuselkään ja juostaan yhdessä portaita ylös ja alas. Lapselle se on leikkiä ja hauskaa ajanvietettä kun taas äidille erittäin tehokasta treeniä! Ja usein hän haluaa pyöräillä kun äiti lenkkeilee vieressä ja käymme ruokkimassa sorsia tai Pyynikin Näkötornilla mehulla ja munkilla. Perheenjäseneni ovat jo niin tottuneet elämäntapaani, ettei siinä ole kenellekään mitään ihmeellistä.
Kevät on kyllä ollut todella hektistä aikaa ja välillä loma olisi ollut enemmän kuin tarpeen. Kaiken ohessa olen treenannut useita kertoja päivässä, joten kesän aion todellakin ottaa vähän rennommin. Mutta ennen sitä annan kaikkeni tuleville kisoille ja painan loppuun asti sata lasissa! Odotan jo innolla tulevaa kisamatkaani Saksaan!
