Minulta kysytään paljon kuinka ruokavalioni ja elämäni muuttuu kisadieetillä.
Aloitin juuri kisadieetin ja näitä kysymyksiä aloin itsekin pohtimaan. Elämäni ei muutu kisadieetillä kovinkaan paljoa. Olen elämäntapa fitnessurheilija, eli off seasonillakin treenaan lähes päivittäin, huollan kehoani säännöllisesti sekä pyrin syömään puhtaasti ja oikein. Toki offilla tulee herkuteltua hyvällä omalla tunnolla ja herkkupäivinä saattaa jäädä joku terveellinen välipala välistä. Ateriavälit myös huomaamatta helposti pitenee offilla.
Kaudesta riippumatta aamuni alkaa aina kaurapuurolla ja joko rahkalla tai raejuustolla, vitamiineilla ja runsaalla vedellä sekä nykyään myös kahvilla (opettelin juomaan kahvia vasta edellisellä kisadieetillä ja nyt en enää käynnisty ilman:) Aamiainen onkin mun ”pyhä hetki”, sillä haluan nauttia sen aina rauhassa enkä voisi kuvitellakaan aamua ilman ravitsevaa aamiaista. Lisään myös usein tunnelmaa aamiaispöytään kynttilöillä ja kukilla.
Off seasonillakin nyrkkisääntönäni on, että joka aterialla pitää olla proteiinia. Siitä en tingi!! Lautasellani on myös aina salaattia ja vihanneksia. Offilla tilaan ravintolassa lähes poikkeuksetta kanacaesar-salaatin joka ei ikinä petä enkä syö juuri koskaan pizzoja tai hampurilaisia, sillä en pidä niistä. Kotona valmistan lähes samoja ruokia mitä syön dieetilläkin. Näin dieetillä oikeastaan muuttuu se, että kaikki napostelu loppuu ja pidän ateraväleistä tarkasti kiinni. Veden juonti lisääntyy ja vihreän teen nautin ilman hunajaa (offilla rakastan hunajateetä!). Jos käyn dieetillä elokuvissa, otan mukaan välipalani maitorahkan ja ananaspurkin tai miniporkkanoita. Myös keittiövaaka on taas käytössä (vaikka vuosien saatossa silmäkin osaa jo katsoa lähes grammalleen oikeat määrät). Olen nykyään muutenkin huono juhlimaan, joten minua ei offillakaan kovin usein baareissa näe, mutta rakastan hyvän ruoan kanssa hyviä viinejä ja dieetillä tulee toki päiviä kun lasillinen hyvää viiniä maistuisi. Dieettiä edeltävänä päivänä herkuttelin Jack the Roosterin kanacaesar salaatilla ja lasillisella viiniä:)
Mutta oikeastaan elämäni ei juurikaan muutu dieetillä. Pieniä viilauksia ja pientä kurinalaisuutta lisää. Mutta kun sitä on kisannut jo niin paljon, se kaikki turha stressi kisadieetistä on jäänyt, eikä dieetistä enää halua tehdä suurta numeroa vaan pikemminkin juuri päinvastoin. En enää jaksa kuvata jokaista ateriaani ja ottaa treeniselfieitä, teen tätä kuitenkin itselleni enkä muille. Ajattelen sen nykyään enemmänkin elämäntapana ja vaikka välillä tekee herkkuja mieli, dieetti on kuitenkin lyhyt aika ja sen jälkeen saa taas herkutella. Eli en koe jääväni yhtään mistään paitsi siksi, että olen fitnessurheilija ja olen kisadieetillä. Luulen, että muiden on usein vaikeampi suhtautua dieettiini kun itseni:D
Kuinka sitten motivoin itseäni? Tämä onkin se punainen lanka. Kun ihminen tekee sitä mistä se todella nauttii, motivaatio ja sisäinen palo, se vaan on. Sitä ei tarvitse väkisin koittaa tavoitella eikä pidäkään. Kannustan ihmisiä aina etsimään se oma juttunsa! Liikuntaa suosittelen siksi, että liikunta saa aikaan kehossamme valtavasti mielihyvää ja väitän, että säännöllistä liikuntaa harrastavat voivat niin fyysisesti kuin henkisesti paremmin. Lajeja on niin paljon, että jokaiselle löytyy varmasti se mieluinen. Ja liikuntaa voi harrastaa myös yhdessä perheen tai kumppanin kanssa, joten harrastuksen ei tarvitse olla yhteisestä ajasta pois.
Olisi kuitenkin tekopyhää väittää, että jokainen päivä olisi yhtä energiantäyteistä ja tulee minullekin huonoja dieettipäiviä. Mutta huonoja päiviä tulee myös off seasonilla, sillä olemme vain ihmisiä:) Silloin auttaa kun muistaa miksi aloitti. Muistaa sen hyvän olon minkä saa kun tekee sitä mistä nauttii ja ne onnistumisen tunteet kun tavoite on saavutettu! Ne fiilikset muistaa lopun elämän. Huonoina päivinä pyrin miettimään mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi, saatan ostaa itselleni kukkia, panostan ruokaani entistä enemmän ja lisään kotona kaunista tunnelmaa. Kuuntelen motivaatiobiisejä (jokaisella dieetillä minulla on ollut oma motivaatiobiisi ja näitä kun kuuntelee kaikkia yhteen putkeen niin syntyy ihan hurja motivaatio:) ja huonoina päivinä halaan ja suukottelen entistä enemmän rakkaitani (tämä toimii aina!!). Huonoina päivinä annan itselleni myös armoa ja jos treeni ei jostain syystä kulje, panostan venyttelyihin entistä enemmän ja pitkään palautukseen infrapunasaunassa. Yleensä käy kyllä niin, että treeni kulkee huonoina päivinä entistä kovempaa ja treenin jälkeen ei edes muista huonoa päivää:) Itselleni lisämotivaatiota treeneihin tuo myös aina uudet treenivaatteet (Ps. kannattaa seurata mun Instagramia, sinne tulossa treeniasuihin liittyvä tarjous ihan lähipäivinä..;) Mutta on myös harhaluulo, että me salitreenaajat arvostelisimme muiden treeniasuja. Itse en voisi arvostella kenenkään treenivaatteita, päinvastoin arvostan jokaista liikkujaa ja jos joku keskittyy kuntosalilla arvostelemaan toisten asuja, sellainen kertoo enemmän arvostelijasta itsestään!!! Sitäpaitsi itseltänikin löytyy kaapista vanhat kulahtaneet verkkarit, jotka on ne kaikista mukavimmat päällä!!:D Pääasia siis on, että tekee mistä itse nauttii, tavalla josta itse nauttii!
En ajattele treeniä urheilusuorituksena vaan se on mulle ilma jota hengitän ja tapa, joka antaa mulle niin uskomattoman paljon<3
Energistä viikkoa kaikille ja nauttikaahan ulkoilusta ja upeista postikorttimaisemista nyt kun sellaisilla meitä hemmotellaan<3
