Viime kirjoitukseni jälkeen Facebookin viestilaatikkoni täyttyi viesteistä, blogini aihe tuntui koskettavan monia. Sain valtavan viestitulvan ja minulle puolestaan kerrottiin avoimesti omia surullisia tositarinoita siitä, kuinka entiset puolisot ovat käyttäneet lapsiaan koston välikappaleena ja kuinka valtavasti pojallani on kohtalotovereita. Sain myös viestejä sellaisilta, jotka ovat itse kasvaneet jo aikuisiksi eläen lapsen kengissä, joita on pidetty erotilanteessa koston välikappaleena ja oli todella surullista lukea, millaiset pysyvät arvet vanhempi voi tällaisella julmalla toiminnallaan lapselleen aiheuttaa.
Kiitos kaikista viesteistä, ne ovat todella koskettaneet❤️ On kyllä aivan uskomattoman surullista huomata kuinka paljon niin typeriä vanhempia ihan oikeasti tämä maa päällään kantaa! Vanhempia, jotka laittavat omat lapsensa kärsimään kun he itse voivat huonosti.
Kunpa kaikki aikuiset pystyisivät ajattelemaan asioita lastensa kautta. Jos aikuiset riitelevät, miksi viattoman lapsen pitää siitä kärsiä? Surullisinta näissä tarinoissa onkin se, että kiusa, joka on yleensä tarkoitettu tällä toiminnalla täysin sille toiselle vanhemmalle (ex-kumppanille), kohdistetaankin suoraan viattomaan lapseen, joka kärsii tästä usein lopun elämäänsä jollakin tavalla. Lapsen joutuessa aikuisten välikappaleeksi, lapsi saattaa menettää kokonaan luottamuksensa kanssaihmisiin, saada fyysisiä oireita vanhemman aiheuttamasta tuskasta ja pienenä koettu hylätyksi ja torjutuksi tuleminen sekä toistuvat pettymykset voivat muokata lapsen luonnetta ja näkyä vielä vanhemmalla iälläkin.
Aikuisen tehtävä olisi antaa lapselleen rakkautta ja perusturvaa. Jos et tätä pysty lapsellesi tarjoamaan, herää kysymys miksi olet ikinä edes lisääntynyt??
Voimia kaikille teille vanhemmille, jotka kamppailette näiden samojen asioiden äärellä. Voimia myös heille, jotka edelleen aikuisena kärsivät vanhempiensa edesottamuksista.
Ja kiitos kaikille sydäntä lämmittävistä viesteistä❤️