Taas on se aika vuodesta kun saa seurata kovan työn tuloksia kun käydään fitness karsintoja. Paljon on tuttuja valmistautunut syksyn kisoihin ja on mahtavaa seurata heidän matkaansa<3
Sosiaalisessa mediassa ei voi välttyä kisahuumalta, mikä onkin kiva, sillä muiden kisakuvat tuovat myös itselleni paljon ihania muistoja. Itselläni omia kisoja on takana tässä vaiheessa jo kuudet ja nyt kesäkuussa vihdoin kova työ palkittiin sillä kirkkaimmalla pokaalilla kun voitin Italiassa EM-kultaa sekä seuraavana päivänä vielä avoimessa kisassa oman sarjani. Sen eteen oli tehty paljon töitä ja vuodatettu vuosia verta, hikeä ja kyyneliä. Fiilis oli sanoinkuvaamattoman mahtava!
Kisamatkat ovat olleet ikimuistoisimpia kokemuksiani ja olen saanut tutustua aivan mielettömiin saman henkisiin ihmisiin. Vaikka takana on myös hyvin haastavia ja erittäin raskaita kisadieettejä ja välillä usko omaan tekemiseen on ollut koetuksella, kova työ on aina lopulta palkinnut enkä päivääkään vaihtaisi pois. Juuri ne vaikeimmat hetket sekä myös epäonnistumiset ovat lopulta kasvattaneet kaikista eniten, opettanut itsestä ja kropasta eniten sekä kasvattanut motivaatiota. On mahtavaa kuinka itsestään sekä lajista oppii kokoajan uutta ja kokemuksen myötä on tullut varmuus omaan tekemiseen. Ja nälkä vain kasvaa syödessä!
Liikunta on aina ollut itselleni elämäntapa ja henkireikä. Olen myös aina tykännyt esiintyä sekä ennenkaikkea kehittää ja haastaa itseäni, joten luonnollisesti
jossain vaiheessa myös kiinnostus kisaamisesta heräsi. Muistan vieläkin ensimmäiset kisani. Piti vain vähän haastaa itseään ja kokeilla ne yhdet kisat. Halusin nähdä mitä se kilpaileminen oikeasti on, mitä se ihan oikeasti vaatii ja voiko kahden lapsen äiti saavuttaa tähän mennessä parhaan kuntonsa.
Laji vaatii ehkä vieläkin enemmän mitä olin kuvitellut, enkä itse koskaan lähde suosittelemaan kisaamista muille. Olen sitä mieltä, että täytyy olla hieman hullu, että tästä nauttii. Mutta siitäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi:D) niin vain se oma juttu löytyi, tavoitteet kasvoivat ja laji vei tämän tytön mennessään! Mutta motiivi tekemiseen täytyy olla oikea tai mennään pahasti metsään. ”Fitness is not about being better than someone else.. It’s about being better than you used to be.”
Seuraavat kisat on taas jo mielessä ja aion nousta jälleen kisalavalle. Joka kerta tavoitteena on näyttää tähän mennessä paras kunto ja valmentajani Tapen kanssa on ollut ilo kulkea tätä matkaa.
Tämähän on ennenkaikkea itsensä kehittämistä, lajista sekä itsestä oppimista. Sekä tietysti sitä itsensä haastamista.
Itselleni tämä on intohimo sekä elämäntapa. Jos urheilu vietäisiin minulta, osa minustakin vietäisiin. Olen niin kiitollinen kun saan tehdä tätä<3
Ja se hyvä puoli tässä lajissa on, ettei tässä ikinä tule valmista! Niinhän se on, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen.
Kaikille syksyn kisaajille, nauttikaa kovan työnne tuloksista ja olkaa itsestänne ylpeitä; elämä on näitä hetkiä varten! Ja kaikille kisalavoille pääsystä haaveileville; Jokainen saavutus alkaa päätöksestä yrittää! Ainoa este unelmiesi tiellä olet Sinä itse! 💕
