Piti odottaa iltaan, ennen kuin kirjoitan aiheesta, jotta pahin tunnekuohu laskee ja verenpaineet tasaantuu. Eikö hitto soikoon vieläkään päästä näistä ”Tauski ja Henna”-otsikoista?? Itse olen ainakin todella kyllästynyt koko aiheeseen enkä usko, että olen tässä asiassa poikkeus.
Jokainen varmasti jo tietää, että meillä on Tauskin kanssa yhteinen 4-vuotias poika, joka on alkanut vasta viime kesänä tapaamaan biologista isäänsä. Olemme kaikki nämä vuodet olleet tekemisissä vain ja ainoastaan käräjäoikeudessa ja riidelleet lehtien palstoilla erinäisistä asioista. Se on ollut äärettömän kuluttavaa ja raskasta.
Nyt kun isä on halunnut vuosien jälkeen tutustua poikaansa, en sitä tietenkään ole halunnut häneltä kieltää, heillä molemmilla kun on oikeus toisiinsa. Olemme Tauskin kanssa nyt ensimmäistä kertaa vuosiin puhuneet toisillemme ääntä korottamatta ja niin kuin vanhemmat toisilleen puhuu ja koittaneet järjestää tapaamiset hyvässä hengessä, ehdottomasti lapsemme parasta ajatellen! Koska isä on ollut pojalle täysin vieras ihminen, on hyvin luonnollista, että olen ollut nyt alkuun tapaamisissa mukana ennen kuin voin 4-vuotiasta jättää hänelle itselleen vielä ventovieraan ihmisen seuraan yksin. Tauski on myös itse erikseen pyytänyt, että olen tapaamisissa mukana. Olen odottanut kovastikin, että tapaamiset menisi pian luonnostaan ilman minua, mutta koska isän yhteydenpito poikaan on ollut hyvin epäsäännöllistä ja pettymyksiä on pojalle jo tullut, ei ehditty päästä vielä siihen pisteeseen.
Viime viikonlopun vietin poikani Jaken kanssa Naantalissa Virpi Kätkän luona, sillä lapsemme ovat sisaruksia keskenään ja olemme Jaken syntymästä asti huolehtineet siitä, että sisarukset saavat kasvaa yhdessä muista tekijöistä huolimatta ja heistä on tullut toisilleen erittäin läheiset. Sunnuntaina ennen kotiinlähtöämme lapset viettivät aikaa isänsä kanssa ja isän omasta pyynnöstä suostuin viemään myös poikamme Jaken tapaamiseen. Ennen kotiin lähtöämme kävimme kiivasta keskustelua erinäisistä asioista ja keskustelun päätteeksi Jaken isä halusi halata minua ja antoi minulle suukon. Kyse ei ollut edes suudelmasta kuten eräs lehti kannessaan otsikoi, vaan se oli pelkkä viaton pusu, ilman minkäänlaista kielikosketusta! Itse en nähnyt viattomassa suukossa keskellä päivää keskellä ostoskeskusta mitään väärää saati mitään kiihkeää, päinvastoin olisin helpottunut jos välit poikani isään eron jälkeen olisi aina pysynyt sellaisina, että voi hyvillä mielin sanoa heipat eikä lapsen tarvitsisi kärsiä aikuisten riidoista.
Mutta luettuani tämän päivän lehden tajusin, että siitä viattomasta pususta oli viattomuus kaukana. Pusulla oli ilmeisesti juurikin haettu sensaatiota ja otsikoita. Kiihkeitä öitä??? Satunnainen lehden lukija joka kuvan nappasi tuskin on lähtenyt värittämään juttua ihan noin pitkälle. Ei tarvitse olla salapoliisitutkintoa käynyt kun voi päätellä, että joku on halunnut tienata lapsensa sekä lapsen äidin kustannuksella rahaa Espanjan reissuun, saanut niillä varmaan sen muutaman tuopin kaadettua kurkusta alas. Säälittävää.
Ensi kerran kun joku lehti kirjoittaa onko joku viettänyt öitä luonani, voisi edes minulta itseltäni asiaa kysyä ja tarkistaa. Salasuhde?? Jos meillä olisi romanssi jonka haluaisimme salata, me tuskin tapaisimme avoimesti keskellä päivää ostoskeskuksessa?!
Tästedes en uskalla enää osallistua näihin isän ja pojan tapaamisiin, sillä nämä jo äärirajoille kuluneet otsikot saavat riittää, enkä todellakaan enää halua joutua romanssihuhujen keskelle tämän ihmisen kanssa. Mikä tarkoittaa sitä, että isän ja pojan tapaamiset järjestetään jatkossa vain ja ainoastaan lastenvalvojan tai muun sosiaaliviranomaisen valvonnassa ilman minun läsnäoloa. Koitin tällaista käytäntöä välttää Jaken vuoksi, sillä ainahan lapsen parasta olisi jos vanhemmat yrittäisivät tulla ensisijaisesti toimeen keskenään, eikä tilanne ole pienelle lapselle paras mahdollinen jos välissä pitää olla taas jälleen yksi hänelle täysin vieras ihminen. Mutta koska haluan jatkossa koko perheeni parhaaksi välttää tällaiset täysin turhat otsikot, aion toimia näin enkä asiasta tingi.
Meillä on käymättä vielä viimeiset oikeudenkäynnit. Tauski tuomittiin minun pahoinpitelystäni, mutta hän valitti asiasta hoviin, joten rumat asiat täytyy vielä kertaalleen käydä läpi. Raskaita asioita..
Olen äärettömän kiitollinen kohta 14-vuotiaan tyttäreni isälle, joka on edelleen paras ystäväni ja olemme pystyneet yhdessä kasvattamaan ihanan tytön aina tyttäremme parasta ajatellen ja aina toisiamme kunnioittaen. Kaikkien kanssa se ei näköjään ole mahdollista vaikka kuinka sitä toivot ja itse parhaasi tekisit.
Kuva Micky Häggblom
